Kun moni meistä joutui vuonna 2020 vaihtamaan toimistotyön kotona työskentelyyn lasten, puolison, lemmikkien tai huonekavereiden seurassa, ergonomia ei tullut aivan ensimmäisenä mieleen. Kun kehittelimme ruokapöydästä tai vaikkapa silityslaudasta työpöydän korvikkeen, emme osanneet edes aavistaa, että sitä saatettaisiin muutaman viikon sijaan tarvita jopa pysyvästi. Monet yritykset ovat ilmoittaneet, etteivät aio koskaan palata entisiin toimistotyömalleihinsa. On sanomattakin selvää, että etätyö on tullut arkeemme jäädäkseen, tarkoittipa se sitten jatkuvaa kotona työskentelyä tai vain mahdollisuutta siihen tarvittaessa. Siksi hätäisesti kehitetyt työtilaratkaisut on syytä unohtaa ja työskentely-ympäristö kotona on mietittävä uudelleen.
Etätyöt kotona: haaste vai mahdollisuus?
”Työskennellessäsi voit verrata itseäsi ammattilaisurheilijaan”, toteaa tohtori Mark Benden, laitoksenjohtaja, apulaisprofessori ja Texas A&M University Ergo Centerin johtaja. ”Jotta yltäisit huippusuorituksiin, tarvitset käyttöösi samat välineet ja työkalut kuin aina ennenkin. Et haluaisi lähteä työmatkallekaan ilman tärkeitä välineitä. Sama koskee työtilaa. Jotta suorituskykysi pysyisi entisellä tasollaan, siirtymisen toiseen ympäristöön on oltava saumatonta.”
Pohdimme tätä saumattomuutta kahdessa haastattelussa, jotka tehtiin, kun pandemiatilanne alkoi hiljalleen helpottaa. Haastattelussa keskitytään kotona työskentelyn haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Toimistot ja työskentelytilat on suunniteltu huolellisesti terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä vaaroja silmällä pitäen, jotta työntekijät pysyisivät terveinä eikä heidän tuottavuutensa kärsisi. Kotona tilanne on toisenlainen. Tohtori Benden ja projektipäällikkö, ergonomia-asiantuntija Martha Parker Texas A&M Ergo Centeristä kertovat toimistosta kotiin työskentelemään siirtyneille työntekijöille tehtyjen tutkimusten tuloksista. Tutkimukset olivat ensimmäisiä alallaan, ja niissä käsiteltiin erittäin suuria määriä ohjelmistodataa. Niissä analysoitiin 120 mittarin avulla yli 40 000 toimistotyöntekijän tietoja useiden vuosien ajalta. Monet pohtivat, voiko kotona työskennellä yhtä tehokkaasti kuin toimistossa.
”Tuottavuus palasi normaalitasolle noin 45 päivän sisällä”, Parker kertoo. ”Tämä tarkoittaa sitä, että tehokkuus palaa entiselle tasolle ja kotona voidaan työskennellä pitkiäkin aikoja.”
Miten ergonomiaa parannetaan kotona työskenneltäessä?
Hyvä uutinen on siis se, että kotona työskentely on oikeasti mahdollista, sillä voimme olla siellä yhtä tehokkaita kuin toimistossakin. Siirtymisen nopeuttamiseksi ja tuottavuuden varmistamiseksi meillä on kuitenkin oltava kotona tila, jossa on samat välineet kuin toimistossakin. Tässä ergonomian merkitys korostuu. Jos työskentelemme keittiöntuolilla päivästä toiseen, meillä voi ilmetä aivan uudenlaisia kipuja ja terveytemme voi vaarantua pitkällä aikavälillä. Yksi tutkimuksissa tehty havainto yllätti monet – myös Bendenin ja Parkerin.
”Havaitsimme, että ihmiset liikkuvat toimistossa ja kotona työskennellessään jotakuinkin saman verran – mutta liian vähän”, Parker korostaa.
Koska tiedämme, että voimme työskennellä kotona yhtä tuottavasti kuin toimistossa ja että liikumme yhtä vähän molemmissa paikoissa, on ymmärrettävää, että monet yritykset ovat säilyttäneet edes jonkinlaisen joustavan etätyömallin COVID-19:n jälkeen. Suurin ero kotona ja toimistossa työskentelyn välillä on kuitenkin se, että toimistossa terveyttämme ja hyvinvointiamme valvovat sekä työnantajamme että eri viranomaistahot, kuten työterveys- ja työturvallisuusvirasto OSHA, kun taas kotona meidän on pidettävä itse huolta hyvinvoinnistamme. Tosiasiahan on, että useimmat meistä eivät piittaa ergonomiasta, ennen kuin selkä-, niska- tai rannekivut iskevät. Haastattelun toisessa osassa keskitytään tapoihin parantaa ergonomiaa kotona työskenneltäessä.
”Kyse on mitoista”, Parker toteaa. ”Ja oikeista mittasuhteista. Tässä on muutama tärkeä huomioonotettava seikka: omien jalkojen pituus sekä selkänojan ja käsinojien pituus. Ja tuolin leveys. On varmistettava, että kaikki edelliset ovat oikeanmittaisia. Sen jälkeen voidaan katsoa, mikä on istuimen ja työpöydän välinen korkeusero.”
Tohtori Benden suosittelee käyttämään samaa näppäimistöä, hiirtä ja näyttöä kuin toimistossakin, jotta siirtyminen olisi saumatonta, kuten edellä jo mainittiin. On hyvä käyttää myös telakointiasemaa ja muita tärkeitä apuvälineitä, joiden avulla pään ja niskan asento pysyy mahdollisimman luonnollisena työskentelyn aikana.
”Etäisyys näyttöpäätteeseen on erittäin tärkeä tekijä. Monet näyttöihin liittyvät tekijät aiheuttavat ihmisille ongelmia niin toimistossa kuin kotonakin. Korkeus on näistä tärkein. Pitkän istuen vietetyn työpäivän jälkeen alamme lyyhistyä ja valua alemmas tuolissamme. Sitä voisi luulla painovoiman vaikutukseksi, mutta syynä on tavallisesti kuitenkin se, että näyttö on liian korkealla. En ole nykyisin enää havainnut, että näyttö olisi kenellekään liian alhaalla – paitsi ehkä Shaquille O'Nealille – vaan yleensä se on asennettu liian korkealle. Asettakaa siis näyttönne alemmas.”
Pysy aktiivisena ja liiku
Bendenin ja Parkerin mielestä tärkeimpiä huomioonotettavia seikkoja ovat kuitenkin aktiivisena pysyminen ja liikunta. Kukaan ei halua istua tai seisoa samassa asennossa koko päivää. Vaikka liikummekin tavallisesti saman verran sekä kotona että toimistossa, kuten Parker jo totesikin, liikunnan määrä ei ole kovin suuri. Benden ja Parker suosittelevat noudattamaan 20-8-2-kaavaa, jossa istutaan 20 minuuttia, seistään 8 minuuttia ja kävellään tai liikutaan mulla tavoin 2 minuuttia. Esimerkiksi puhelinneuvottelun voi hoitaa ulkona kävellessä ja raitista ilmaa haukatessa. Tämä voi parantaa luovuutta ja keskittymiskykyä merkittävästi ja kohentaa sekä henkistä että fyysistä hyvinvointia.
Tohtori Benden tiivisti tämän hyvin: ”Ihmisten pitäisi pitää mielessään, että paras asento ergonomian kannalta tietokoneen edessä työskenneltäessä on se, johon vaihdamme seuraavaksi. Ihanteellinen asento on siis asennon vaihtaminen… Siinä sen salaisuus. Parasta meille on liike.”
Saat kuulla kaikista tämän kattavan etätyötutkimuksen tuloksista kuuntelemalla ensimmäisen osan keskustelustamme Bendenin ja Parkerin kanssa. Toisesta osasta taas saat omaan terveyteesi ja hyvinvointiisi liittyviä vinkkejä.
