Referenssi

Professori Clemens Bulittan haastattelu hygieniasta

Puhtaanapito ei ole milloinkaan aiemmin ollut terveydenhuollossa näin tärkeää. Elintärkeää on myös bakteerien ja mikrobien pitäminen poissa pinnoilta infektioiden ehkäisemiseksi. COVID-19-taudin leviäminen on tuonut jälleen esiin epäpuhtaiden pintojen roolin erilaisten sairauksien sekä antibiooteille vastustuskykyisten ja muiden infektioiden levittämisessä.

Koronaviruksen vuoksi hygienia on ollut kaikilla mielessä. Uskotko, että se tulee pysymään yleisessä tietoisuudessa myöhemminkin?
Koronavirus on tosiaankin lisännyt tietoisuutta hygienian merkityksestä infektioiden ehkäisemisessä. Asia on kuitenkin ollut esillä myös monta kertaa aiemmin, muuallakin kuin ammattilaispiireissä. Tiedotusvälineissä on viime vuosina julkaistu useita raportteja ja artikkeleja erityisesti moniresistenteistä patogeeneistä ja sairaalainfektioista. Asia on siis mielestäni ollut tiedossa jo jonkin aikaa. Aiemmin ei kuitenkaan ole ollut riittävästi halua ryhtyä johdonmukaisiin toimenpiteisiin asian suhteen. Nyt tilanne on toinen.

Tuleeko tämä vaikuttamaan lääkinnällisten laitteiden ominaisuuksiin ja käyttöön?
Kyllä. Lääkinnällisiin laitteisiin ja niiden käyttöön tullaan jatkossa keskittymään entistä voimakkaammin, sillä vaikka nykyaikaisessa lääketieteessä hyödynnetäänkin paljon huipputeknologisia laitteita, monia niistä ei ole suunniteltu hygieenisiksi. Tästä syystä laitteiden käsittely eli puhdistaminen, desinfiointi ja tarvittaessa myös sterilointi on usein ongelmallista. Tämä ei kuitenkaan koske vain lääkinnällisiä laitteita.

Tarkoittaako tämä sitä, että alalla on edessä merkittäviä haasteita ja että hygieniaan on kiinnitettävä tuotekehityksessä enemmän huomiota mahdollisimman pian?
Mielestäni hygieeninen suunnittelu ja validoitujen käsittelyohjeiden mukaiset erityiskäsittelyvaatimukset ovat tärkeitä muillekin kuin steriileille ja lähes steriileille lääkinnällisille laitteille. Tämä tulee olemaan tärkeä kysymys lääkinnällisten laitteiden valmistajille. Tästä on osoituksena myös se, että ISO 17644 -standardin yhteydessä kehitetään parhaillaan säännöksiä tälle osa-alueelle. Laitteiden käsittelyyn kiinnitettiin tavallista enemmän huomiota jo Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston, FDA:n, noin 5 vuotta sitten julkaisemissa ohjeissa.

Professori Clemens Bulittan haastattelu hygieniastaKatja Eberhardt keskustelee professori Clemens Bulittan kanssa
 

Onko hygieeniseen suunnitteluun alettu jo panostaa alalla?
Kyllä. Ensimmäiset valmistajat ovat jo ryhtyneet toimenpiteisiin asian suhteen, ja johdan Saksan insinööriliitto VDI:ssä teknistä komiteaa, joka käsittelee lääketieteellisten laitosten hygieenisten tilojen hallintaan liittyviä seikkoja. Meillä on kaksi tällaisten tilojen ja laitteiden luokitteluun sekä hygieeniseen suunnitteluun liittyvää hanketta. Tästä huomaa, että asiasta on jo tullut tärkeä. Oletan, että suunnitteluun, valmistukseen ja materiaaleihin liittyvien näkökohtien merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa tämäntyyppisiä tuotteita suunniteltaessa.

Mikä tarkalleen ottaen on suunnittelun rooli, kun tuotteista tehdään hygieenisiä?
Tähän liittyvät pintojen karkeus, muoto, liitokset ja liitäntätekniikka, materiaalien puhdistus- ja desinfiointikestävyys, stabiilisuus kuumennettaessa sekä monet muut tekijät – käyttökohteista ja käsittelyprosesseista riippuen. Elintarviketeollisuus on jo erittäin pitkällä tässä suhteessa. Monia näistä tekijöistä säännellään jo erilaisilla standardeilla.

Tarkoittaako tämä sitä, että elintarviketeollisuus on hyvä esimerkki?
Kyllä. Aihetta lähestytään toisin elintarviketeollisuudessa. Hygieeninen suunnittelu on jo vakiintunut alalla. Periaate on selvä: Suunnittelun yhteydessä varmistetaan, ettei tuotteisiin pääse missään olosuhteissa vaarallisia mikro-organismeja tai likaa ja muita epäpuhtauksia. Tästä syystä koneiden ja laitteistojen valmistajat ovat yhdessä elintarviketuottajien ja -teknikkojen kanssa kehittäneet DIN-standardeja Saksan koneteollisuusliitto VDMA:n kautta. Asioita kuitenkin pohditaan nyt uudelleen lääketieteellisen teknologian alalla, ja toivomme, että voimme VDI:n teknisen komitean kautta ottaa ensimmäisen askeleen ja panostaa asiaan merkittävästi hygieenisen suunnittelun ohjeistukseen liittyvän hankkeemme avulla.

Uskotko, että mekaanisen puhdistuksen merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan nykyisestä?
Mekaaninen puhdistus sekä desinfiointia tai sterilointia edellyttävä muu mekaaninen käsittely ovat helpompia standardoida kuin manuaaliset prosessit, jotka riippuvat aina ihmisestä. Ihmisestä riippuvat prosessit ovat aina hitaampia ja niiden yhteydessä saattaa tapahtua virheitä. Mekaanisella käsittelyllä on tästä syystä monenlaisia etuja. Ensisijainen käsittelytapa on tavallisesti automaattinen käsittely – erityisesti vähäbakteeristen ja steriilien lääkinnällisten laitteiden tapauksessa. Näin siitä syystä, että se on ainoa tapa, jolla voidaan luotettavasti varmistaa prosessin hallittavuus ja turvallisuus sekä se, että tulokset pysyvät aina samoina. Manuaaliset prosessit, joita käytetään usein sairaalasänkyjen, hoitopöytien ja muiden vastaavien yhteydessä, ovat paljon alttiimpia virheille. Tulokset eivät ole hygienian kannalta niin hyvät kuin mekaanisissa prosesseissa. Uskon, että tulevaisuudessa on tärkeää tehostaa työskentelyprosesseja kustannussyistä.

Joissakin maissa käytetään pesutunneleita enemmän kuin toisissa maissa. Voiko tämänhetkinen kriisitilanne mielestäsi johtaa muutoksiin tilanteessa?
Keskeinen kysymys tässä on: mitä hyötyä pesutunnelin käytöstä on juuri meille? Tehokkuuteen ja tuottavuuteen liittyvät edut ovat aina painavia argumentteja. Jos edut ovat lähinnä laadullisia, monet epäröivät, sillä tunnelin käyttö edellyttää alkuinvestointia ja prosessien muuttamista. Kuvittelisin, että lisääntyvän hygieniatietoisuuden myötä ja ehkä lopulta myös lainsäätäjien vaatimuksesta laatunäkökohdat tulevat saamaan enemmän painoarvoa ja investointi on näin ollen pakko tehdä. Mielestäni se kannattaa. Asioiden perustelu tällä tavoin on kuitenkin Saksassa hankalaa, sillä järjestelmämme on edelleen hyvin kustannusvetoinen ja kaikki kiinnittävät huomiota vain alkuinvestointiin. Elinkaarikustannuksia ei tavallisesti oteta huomioon. Monesti laitoksessa ei myöskään ole riittävästi tilaa pesutunnelien asentamiseen.

Mitä muuta kuin sairaalasänkyjä pesutunneleissa voisi mielestäsi pestä?
Pesutunneleita voitaisiin käyttää esimerkiksi muiden kuin kiinteiden hoitotuolien, WC-tuolien sekä hoito- ja tutkimuspöytien pesemiseen. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole pelkästään pesutunneleiden varassa, vaan automaatiossa ylipäätään. Robotiikan piirissä on hankkeita, joissa keskitytään puhdistusprosessien automatisointiin. Niissä puhdistusväline tulee puhdistettavan laitteen luo eikä toisinpäin. Tulemme näkemään tällaisia ratkaisuja. Puhdistus voitaisiin tehdä paikan päällä käyttämällä jonkinlaista kupua eli siirrettävää pesurobottia. Käynnissä on myös tutkimushankkeita, joissa sairaalasängyt viedään pesutunneleihin kuljettajattomilla kuljetusjärjestelmillä. Asioiden eteen tehdään työtä koko ajan.

Missä määrin automaatio vaikuttaa jo valmistelutyöhön pesutunneleiden lisäksi?
Tämä on mielenkiintoinen aihe. Puhdistaminen märkäpesulla tai kosteuspyyhkeillä on nykyisin suosituin pintojen ja esineiden puhdistustapa. Käynnissä on kuitenkin useita tutkimushankkeita vaihtoehtoisille lähestymistavoille, kuten UVC-valon tai kylmän plasman hyödyntämiselle. Toisaalta nämä lähestymistavat vaikuttavat tuotesuunnitteluun, sillä esimerkiksi UVC-valo aiheuttaa muovin vanhenemista. Tämä tarkoittaa sitä, että käsittely on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet tekijät.

Professori Clemens Bulittan haastattelu hygieniastaProfessori Clemens Bulitta kertoo, miten pinnoilla olevat bakteerit voidaan havaita mittauslaitteilla.
 

Tästä syystä on erittäin tärkeää määritellä ensin käsittelyn tavoite tai lopputulos ja laatia käsittelykäytännöt siltä pohjalta. Lisäksi valmistajien on tehtävä tämä itse ja tuotava ohjeet kaikkien käyttäjien saataville.

Onko tätä säännelty jotenkin aiemmin mainitsemassasi ISO 17644 -standardissa?
On. Mainitsemani seikat ovat periaatteessa samat kuin valmistajille annetut ohjeet valmisteluprosessista.

Mitkä ovat valmisteluprosessien vaatimukset?
Periaatteessa kaikkien hygieniaan ja infektioiden ehkäisemiseen liittyvien toimenpiteiden on oltava tehokkaita, eli ne eivät saisi olla alttiita virheille eikä niiden tulisi aiheuttaa ylimääräistä työtä, ja lopputulosten olisi oltava erinomaisia. Jos tähän päästään pesutunnelin avulla tai muilla keinoilla, ne tulevat valtaamaan alaa.

Onko meidän mielestäsi valmistauduttava tulevaisuudessa nykyisen koronaviruksen kaltaisiin pandemioihin? Voimmeko suojautua niiltä, ja jos, niin miten?
Pandemioita on ollut ja tulee olemaan aina. Niitä voi jatkossa sattua entistä useammin. Voimme suojautua ainoastaan kiinnittämällä huomiota kokonaiskuvaan. Yhteinen terveys -mallissa otetaan huomioon ihmisten, eläinten, ympäristön ja terveyden keskinäinen vuorovaikutus kaikilla aloilla. Jos nämä vuorovaikutussuhteet ymmärretään, voidaan esimerkiksi estää patogeenien siirtyminen lajista toiseen ja näin ollen niiden muuttuminen vaarallisiksi. Jos onnistumme, olemme saaneet paljon aikaan.

Meidän on löydettävä tapoja elää pandemioiden kanssa, kuten olemme tehneet koronaviruksen kanssa. Olen vaikuttunut siitä, miten nopeasti ja kuinka paljon olemme jo oppineet SARS-CoV2-viruksesta, ja kuinka tämän vuoksi olemme pystyneet hallitsemaan tilannetta kohdennetuilla toimenpiteillä. Viimekeväinen sulkutila oli oikea ratkaisu. Kaiken opitun pohjalta monilla alueilla voidaan nyt elää lähes normaalisti, kunhan infektioiden leviämistä estetään noudattamalla yksinkertaisia etäisyys-, kasvomaski- ja käsihygieniaohjeita, esimerkiksi Saksassa käytössä olevia AHA-ohjeita, sekä ilmanvaihtosuosituksia. Tämä voi olla strategianamme. Meidän on löydettävä sopivat tavat suojautua vahinkoja aiheuttamatta ja rajoittamatta arkeamme liikaa.

 

 

Professori Clemens Bulittan haastattelu hygieniasta

Professori Clemens Bulitta

Hänen mottonsa: ”Dimidium facti, qui coepit, habet: sapere aude, incipe” (
Hyvin aloitettu on puoliksi tehty. Uskalla olla viisas ja aloita!) – Horatius

 

Professori Bulittalla on laaja kansainvälinen kokemus kliinisen lääketieteen, terveydenhuollon ja lääketieteellisen teknologian asiantuntijana. Hän opiskeli lääketiedettä Saksan Heidelbergissä, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä, ja valmistui Heidelbergin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Hän erikoistui kirurgiaan Essenin yliopistollisessa tapaturmakirurgisessa sairaalassa sekä Mainzin yliopistollisessa yleiskirurgisessa sairaalassa.

Vuosina 1999–2001 Bulitta toimi Saksan tutkimussäätiöltä saamansa apurahan turvin tutkijana Harvardin yliopiston kanssa yhteistyötä tekevässä Massachusettsin sairaalassa Yhdysvaltojen Bostonissa. Alkuvuodesta 2001 hän siirtyi Siemens AG:n terveydenhuoltosektorin palvelukseen, jossa hän toimi useita vuosia terveydenhuollon konsulttina. Hän on sen jälkeen toiminut erilaisissa kirurgian alan johtotehtävissä liiketoiminnan kehittämisen, kliinisen markkinoinnin ja tuotehallinnan parissa. Vuodesta 2010 lähtien hän on vastannut Siemensillä leikkaussalien angiografiajärjestelmiin ja hybridileikkaussaleihin liittyvistä kansainvälisistä hankkeista ja kumppanuuksista.

Hän on myös vuodesta 2012 alkaen toiminut diagnostiikkajärjestelmien ja lääketieteellisen teknologian professorina itäbaijerilaisessa Amberg-Weidenin teknisessä korkeakoulussa. Kevätlukukaudesta 2014 lähtien Bulitta on lisäksi toiminut lääketieteellisen teknologian kandidaatintutkinto-ohjelman johtajana ja akateemisena neuvonantajana.

Tammikuusta 2015 hän on johtanut tuolloin perustettua lääketieteellisen teknologian instituuttia Amberg-Weidenin teknisessä korkeakoulussa.

Lisätietoja (saksaksi): www.oth-aw.de/bulitta/ueber/

 

 

Verkkoesite

Lataa professori Clemens Bulittan haastattelu alta.

Tiedostot

MEDLINE & CARELINE -tuotevalikoima

Tutustu innovatiivisiin MEDLINE & CARELINE -tuotteisiin, jotka tekevät sairaala- ja terveydenhoitolaitteista entistä parempia.

Focus on healthcare beds

Kun tavoitteena on lisätä hoitoa tarvitsevien ihmisten itsenäisyyttä, on hyvä aloittaa sängystä. LINAK tarjoaa täydellisiä ratkaisuja erilaisiin terveydenhuollossa käytettäviin sänkyihin.

LINAK IPX6 Washable DURA™ -esite

Nykyaikainen terveydenhoito edellyttää laitteilta pesunkestävyyttä. Säädettäviin sairaala- ja hoitolaitteisiin tarkoitettu LINAK IPX6 Washable DURA™ helpottaa puhtaanapitoa.

Turvallisuusesite

Erilaisissa sovelluksissa tarvitaan erilaisia ​​turvaominaisuuksia. Riippumatta siitä, mitä terveydenhoitosovellusta olet suunnittelemassa, LINAK tarjoaa laajan valikoiman turvaominaisuuksia sekä vakiona että lisävarusteena.

Haluatko kysyä jotakin?

- Tiimimme avustaa yritystäsi mielellään antamalla teknisiä tietoja, ohjeita projektien käynnistämiseen ja paljon muuta.